Ihan varmasti emme voi tietää, ovatko Gaddin tytöt istuneet Haavoittuneen enkelin malleina. Ehkei meidän tarvitsekaan. Hugo Simberg ei jättänyt luonnoksia, valokuvia tai kirjallista kuvausta maalauksen valmistumisen viimeisistä vaiheista ja enkelihahmon muuttumisesta pieneksi vaaleahiuksiseksi tytöksi. Enkelin malli jää lopulta – kuin taiteilijan tahdosta – mysteeriksi.

Näyttelyn avajaisista Hugo Simberg sen sijaan kertoi sisarelleen Blendalle:

”Tahdon nyt kertoa sinulle että minua ei reputettukaan tänä vuonna vaikka jury on ollut kauhean ankara. Näyttää melkein siltä kuin olisin saavuttanut jonkinlaisen ’grand succés’n’ niin toveripiirissä kuin jurynkin keskuudessa. Gallén on niin innostunut, että minun on vaikea ottaa häntä vakavasti. Hänen ensimmäiset sanansa olivat mitä suurinta minun töitteni imartelua ja ihmeellistä kyllä hän on suunniltaan ihastunut suureen tauluun. Hän sanoi, että se tekee sellaisen vaikutelman kuin olisin seisonut suuren metsän keskellä pienessä tuvassa, jonka nurkkiin saakka puut kasvavat, ja maalannut muusta maailmasta välittämättä. Hänestä siinä on sellaista rauhaa ja sopusointua, jota ei ole missään muussa näyttelyn työssä. — Jopa Edelfelt sanoi minulle miellyttäviä asioita.”

– Kirje Blenda Simbergille 4.10.1903. Hugo Simbergin arkisto, Kansallisgalleria.